Motivaatio on tipotiessään. Viime viikon tavoitteista kävelyt jäivät kokonaan pois, ainoastaan torstaina ja eilen olisi ollut sateesta taukoa. Joku viisas voi laskea, että tuossahan olisi juuri tavoitteen mukaiset kaksi kävelyä, mutta kun ei mikään huvittanut eilen. Liikunta on ihan unohtunut taas, tuo syyskuun liikuntataulukko on nimittäin ajan tasalla.

Eilen kyllästytti kaikki, mikään ei huvittanut eikä ollut mitään tekemistä. Joten... minä söin. Ja kirosin itseäni. Harmittaa aivan älyttömästi, mutta kun tulee sellainen olo, ettei jokaista suupalaa yksinkertaisesti JAKSA miettiä, niin sittenhän sitä syö ja syö ja syö... On niin helppo ajatella, ettei se yksi leipä mitään haittaa. Tai yksi jäätelö. Tai yksi keksi. Vaikka noista kertyy tietenkin päivän aikana kaamea määrä kaloreita....